Pitkä tauko taas postaamisesta, voisin tässä selittää ne kaikki kolme syytä miksi ei, mutta ketään ne eivät luultavasti kiinnosta. Itseäni ainakin ärsyttää lukea perus selityksiä, koska koulu yms. Poden kyllä huonoa omaatuntoa siitä etten kirjoita mitään, etenkin kun tämän blogin tarkoitus oli toimia omana päiväkirjana ja kanava pohtia asioita. Silti en viitsi ottaa turhaa painetta tästä, jotta homma pysyy mukavana.
Käytiin Nakkilassa katsomassa Jari Sneckin luentoa. Luento käsitteli treenaamista esteratsastuksessa, sekä pelkoja. Pidin luennosta paljon, läheskään kaikkea en pystynyt sisäistämään ja muistiinpanotkin unohtui kirjoittaa, kun uppouduin kuuntelemaan. Oon mittinyt jonkin aikaa, että olisi mukava käydä eri valmentajilla hakemassa vinkkejä. Jokainen kuitenkin keskittyy hiukan eri asioihin ja usein selittävät asian toisin, jolloin voit ymmärtää paremmin mitä haetaan. Hypätessä oon itse epävarma, kun esteet nousevat tai niihin laitetaan jotakin kummallista alle/ympärille. Sillon valmentajalla ja hänen metodeillaan on merkitystä. Luennosta vakuuttuneena kysyin äidiltä, onnistuisiko mun päästä Sneckin valmennukseen. Siitä se idea sitten lähti ja pian lyötiin lukkoon valmennus omalla tallilla. Valmmennus meni meidän osalta ihan hyvin, fiilis oli tosi positiivinen. Ensimmäinen valmennus on kuitenkin aina ensimmäinen ja vähän hakemista. Koitetaan sopia uusi valmennus, kun aikataulut sopii yhteen. Uskon että hällä voisi olla paljon annettavaa valmentajana ja innolla odotan mitä tästä saadaan aikaan.
Kooste Sneckin valmennuksesta
Kooste Hannan valmennus
Lissun valmennuksessa ollaan keritty käymään kertaalleen ja mietittiin mahdollisuuksia käydä viikottain, nyt kun mulla on työssäoppi. Koulupuolella ollaan paljon reenailtu Satakunta Cupin finaaleihin. Pääpainoa oon pitänyt siirtymisissä ja herkistelyssä. Oon jättänyt raipan kokonaan pois ja ratsastanu pelkästään kannuksilla. Paitsi tietysti hypätessä, kun jalka ei ole 100% vakaa. Mua ahdistaa ajatus, että tökin hevosta kannuksella turhaan. Siksi vältän kannuksia ja tarvittaessa käytän pallopäisiä. Kannusten käyttöä saisi mun mielestä muutenkin vahtia tarkemmin vähintään kisoissa, jossei sitten muuallakin. Wiku on kuitenkin liikkunut tosi kivasti ja hyvin eteen omalla moottorilla. Laukka on lähtenyt kehittymään ja on jatkuvasti paremmin säädettävissä!
Lauantaina oli Satakunta Cupin finaali, jossa ohjelmana toimi heB:3, joka ratsastetaan pitkällä radalla. Meillä kerkesi menemään kenttä jäähän, jolloin ei päästy treenaamaan kunnolla, onneksi on kuitenkin maneesi. Pohdinnan jälkeen päädyttiin menemään vain tuo finaali rata, ilman että ottaa alle toista rataa. Näin jälkikäteen on helppo viisastella, olisi pitänyt ottaa se K.N alle! Se on kuitenkin itselle niin tuttu rata, ettei se olisi vaikuttanut seuraavan radan muistamiseen. Radalla niin kuin pelkäsin oli vähän liikaa virtaa, eikä 15min verkka riittänyt mihinkään. Osoitin todella hyvää käytöstä karjumalla perkelettä, kun poni lähti lapasesta. En siitä järin ylpeä ole, mutta pysähtyipä siihen.. Itse rata oli todella jännittynyt, sain kokoajan keskittyä. Hiukankin keskittyminen herpaantuu ja sait koota pakan uudestaan. Muistin kuitenkin radan koko ajan, positiivinen yllätys kuitenkin oli, että suoriuduttiin noinkin hyvin. Lähdin näihin kisoihin toivoen parasta ja varmana siitä että pääsen maistamaan hiekkaa. Tulokseksi saatiin harmittava 63.409% tähän oli kuitenkin ihan hyvä lopettaa tältä kaudelta viralliset kisat.
Finaali rata
Mitä teille kuuluu? Jos on toiveita, ideoita tai parannettavaa postausten suhteen, kuulen niistä mielelläni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti