 |
| Niiskun kanssa treenejä |
Hevosille kuuluu ihan hyvää. Wiku oli oma pirteä itsensä ja Niisku voi hiukan lihavasti. Niiskun kanssa ollaan viimeiset 2kk tehty tosiaan vain maasta, jouksutettu, jumpattu, käyty kävelylenkeillä ja rakennuttu luottamusta käytävällä ja selkään nousussa. Ollaan edetty aika hitaasti, viimeksi laitoin ekan kerran suitset päähän. Pääsin selkään ja kävelemään kokonaisen kierroksen ilman jännittymistä!
 |
| Meille on muuttanut possu <3 |
Koulun osalta mun kevät on aika kiireinen, tuun olemaan ypäjällä 2-3vk/kk. Kilometrejä ratin takana siunaantuu kiitettävästi.. Koululla oltiin viime viikolla ja kerrankin oli ohjelmaa. Tiistaina oli vain muutama tunti teoriaa, lähdin tuntien jälkeen Turkua kohden, jossa olin yötä. Kävin katsomassa ja ratsastamassa läpi Sallin, joka oli mulla 2kk ratsutettavana. Tamma oli toisena päivänä (ke) ihan super kiva ratsastaa, vaikkakin tosi eneginen. Sallin kanssa on kiva tehdä, se tekee mielellään töitä ja todella pehmeä suusta, vaikka on vielä nuori ja lihakset vasta tulossa. Pääsin myös tallin omistajan hevosen selkään. Super siistiä päästä ratsasmaan korkealle koulutettua hevosta, heti kun itse istut oikein toimii hevonen, kuin unelma. Huomasi kyllä, kuinka huonossa kunnossa on itse, kaiken tän sairaslomailun jäljiltä.
 |
| Salli <3 |
Keskiviikkona ratsastin aamulla Sallin ja omistajan hevosen, jonka jälkeen suuntasi takaisin koululle. Pidettiin taas noin tunnin verran teoriaa, jossa käytiin läpi seuraavan tunnin opetusharjoitusten aiheet. Jonka jälkeen siiryttiin maneesille pitämään itse harjoitukset. Maneesi jaettiin puoliksi ja meidät kahteen 2 ja 3henkilön ryhmiin. Mun puolella aiheet oli peruutus ja mulla etuosa käännös. Molemmilla oli aikaa n. 15-20min käydä läpi tehtävä ja teettää se. Toisen ratsukon kanssa saatiin homma hyvin käyntiin ja pääsin korjaamaan, kaikkineen tosi tyytyväinen tähän. Toisella ratsukolla oli enemmän haasteita ja aika meni lähinnä siihen että saatiin hevonen kulkemaan rauhassa kulmista läpi ja edes liikkumaan rennosti.
Ongelmatilanteiden ratkaisu koululla on tosi ahdistavaa, en tunne hevosia, enkä ratsastajia. Tekee mieli korjata, muttei tiedä kuinka uskaltaa ja saa sanoa. Oon todella tarkka istunnasta ja jään korjaamaan herkästi vain sitä. Kun oikeastaan mun pitäisi keskittyä opettamaan ja vahtimaan hyviä ja oikeita teitä. No ehkä se siitä harjaantuu, kun on pakko oppia.
Tuntien jälkeen jäätiin seuraamaan kenttävalmennuksia. Katsomosta linjat näytti todella hurjilta, mutta sielä ne paineli menemään. Saan kyllä nostaa hattua, itsehän en pystyisi, etenkään jos alla on räjähtävä ruutitynnyri. Illalla meillä oli vielä ihan ratsastuskoulun tuntien seurantaa.
Torstaina oli lääkintää, juteltiin lääkkeistä ja varoajoista. Mielenkiintoista ja mä tykkään! Iltapäivästä viekä kuljetuslupa teoriaa ja koe, joka meni heittämällä läpi! On sekin sitten pois päiväjärjestyksestä. Ennen kotiin lähtöä kävin vielä testaamassa luokkakaverin hevosta, jos ottaisin sen lainaan, ettei tarvitsis omien kanssa ajaa melkein kolmea tuntia suuntaansa, ihan joka viikko.
