#37 Oivalluksia ja turhautumista

Eksyin keskiviikkona tunnille, aiheen oli istunta. Ennen tuntia meidät kaikki laitettiin jumppapallon päälle istumaan, siten että toinen pumputti, pitäen kättä pään päällä. Tarkoituksena toimia hevosen liikkeenä. Pallolla istuvan piti jännittää kroppaa, esim. kipristää varpaita, jännittää vatsalihakset tai hartiat. Haettiin tällä sitä tunnetta, joka hevosella on, kun ratsastajan asento muuttuu. Pomputtajalle tuntui ihan selkeästi käteen, milloin toinen jännitti. Tuli itselleni ihan yllätyksenä, kuinka pienellä liikkeellä oli niin suuri vaikutus. Toinen harjoitus oli pallon päällä laukkaaminen, aluksi piti istua ihan rennosti pallon päällä ja liikutella sitä istunnalla eteen ja taakse. Sitten ”siirryttiin laukkaan”, jolloin piti matkia samaa liikettä, kuin hevosen kanssa laukatessa. Kun liike löytyi, pitikin liike kääntää takaperin, sehän ei onnistunut, vaan pallo ikään kuin tökkäsi.

Kuvat viikonlopun kisoista, https://hallatuuli.kuvat.fi/kuvat/

Itse tunnilla jatkettiin tämän parissa. Tehtiin siirtymisiä istunnalla, samaan tapaan kuin pallon liikuttamista eteen ja taa, sekä laukassa hidastettiin muuttamalla omaa liikettä. Keskityttiin paljon kropan rentouteen ja oman liikkeen vaikutukseen. Mun istuntaan tehtiin vain yksi muutos. Ratsastan jalustin ihan varpaalla, eikä päkiällä, missä sen kuuluisi olla. Olin aivan pulassa, kun jalustin laitettiinkin oikealle paikalle. Vaikkakin istunta muuttui ihan täysin, menen herkästi lysyyn tai istun kierossa. Nyt ei vain pystynyt, ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin istua suorassa. Mikä periaatteessa on hyvä asia, mutta koska en ole tottunut ratsastamaan niin, meni mun selkä ja lonkat jumiin. En myöskään osannut ratsastaa näin, tai oikeastaan nyt tuli kaikki todelliset virheet näkyviin. Wiku oli aivan vino, puski ohi ulkoapujen, eikä kuunnellut muitakaan apuja. Nämä kaikki olen oppinut vain peittämään, enkä korjaamaan. Wiku kuitenkin liikkui tämän muutoksen jälkeen ihan järjettömän hyvin eteen, olen siis huomaamattani häirinnyt ponin työskentelyä.

Onneksi seuraaviin kisoihin on vielä reilu viikko aikaa, ehdin totuttelemaan tähän uuteen asentoon ja kuinka siitä on paras vaikuttaa. Sekä jumppaamaan Wikua. Loppuviikon teemana on siis pidätteet, kääntäminen ja taivuttaminen. Luokkana on muistaakseni K.N special, jossa ei sinällään ole mitään treenattavaa. Tunnilla myös huomasi, kuinka vääristynyt mun mieli jollain kohdin on. Siinä missä muut olivat ihan fiiliksissä, mua vain ärsytti. Miksi en osaa heti, miksi kukaan ei ole huomauttanut mulle tästä aikaisemmin, kuinka typerä itse olen, kun en ole tätä älynnyt. Lisäksi hirveä morkkis ponin puolesta, kuinka olen siltä vaatinut yhtään mitään, kun olen itse istunut, miten sattuu. Treenejä jatketaan sinnikkäästi kohti parempaa osaamista ja harmoniaa. Kaikki tämä kuuluu lajiin, mikä on vaan kestettävä.

Iskeekö sulle ikinä samankaltaisia ahdistuksia?